Projektitöiden näyttely 2011

Tämä on OKL:n tekstiilityön sivuaineopiskelijoiden näyttelyblogi, jonka loimme tuotesuunnittelukurssin töiden pohjalta. Päätimme järjestää näyttelyn blogimuotoisesti aikaisempien kokemusten perusteella. Blogissa esittelemme jokaisen kurssilla itse suunnitteleman ja valmistaman tuotteen. Nautinnollisia näyttelyhetkiä!

Suojalaukku ompelukoneelle

Suunnittelemani tuote oli ompelukonetta pölyyntymiseltä suojaava laukku. Olin jo jonkin aikaa tuskaillut sitä, että kotona oma ompelukoneeni ei mahtunut säilöön mihinkään kaappiin ja ostaessa mukana tullut suojahuppu ei ollut tarpeeksi hyvä. Tämän vuoksi päätin suunnitella suojalaukun, jossa olisi pohja ja siinä olisi tilaa myös johdoille ja polkimelle.

Miettiessäni sopivaa materiaalia päädyin kerniliinakankaaseen, sillä se olisi helposti pyyhittävissä irtoliasta ja pölystä sekä tarpeeksi ryhdikästä. Vuorikankaaksi valitsin paksun puuvillakankaan. Minulla oli onnea materiaalien hankinnan suhteen ja löysin tarvitsemani kankaat alekorista, joten hinta oli opiskelijallekin sopiva. Perhoskoristeet on ommeltu tilkuista ja niitä on koristeltu käsin helmilangalla kirjomalla. Kankaiden lisäksi hankin tuotteen valmistusta varten tarranauhaa ja vinokaitaletta. Pohjan vahvistamiseksi ompelin irrotettavan pohjalevyn, johon käytin vuorikangasta ja kotoa löytynyttä remontista ylijäänyttä kovalevyä.  Tuotteen kokonaishinnaksi tuli n. 13 euroa. Aikaa tuotteen valmistamiseen kului n. 20 tuntia.

Haastavinta työn valmistuksessa oli tuotteen mitoitus. Ompelukone on alhaalta leveämpi kuin ylhäältä, joten yläosaan jäi turhaa väljyyttä, kun laukku oli suljettuna. Tämän vuoksi päätin lopuksi ommella sivuille tarranauhaa, joiden avulla yläosa voidaan laskostaa.

Ompelin laukun kolmesta eri osasta ja ommellessani niitä kiinni toisiinsa tuli vastaan pieni pulma. Sivukappaleiden ja pohjakappaleen yhdistäminen ei ollut aivan yksinkertaista, sillä pohjaa vasten muodostuneet neljä kulmaa oli yllättävän hankala ommella ilman, että olisi jäänyt ryppyjä. En onnistunut saamaan kulmia ihan täydellisiksi, mutta muutaman ratkomisen ja uudelleen ompelemisen jälkeen tuloksesta tuli minua tyydyttävä.

Tuotteesta tuli käyttökelpoinen ja mitoitus onnistui lopulta yllättävän hyvin. En ollut täysin tyytyväinen laukun kanteen tekemiini kirjailu´kuvioihin ja uudelleen kiinnittämisen jälkeen niistä tuli ihan kivat. Kernikangas oli yllättävän hankalaa ommella, sillä se oli hyvin liukasta ja luiskahti helposti vinoon ommellessa. Tämän vuoksi ompelujälki joissain kohdissa ei ole ihan priimaa. Kokonaisuutena olen tuotteeseeni tyytyväinen ja se tulee olemaan käytössä aivan varmasti.

Kevät sisustukseen

Projekti-ideani kehittyi siitä, kun halusin uudistaa sisustustani kevään myötä. Suunnittelin uuteen sisustukseeni kuuluvan verhot, sohvatyynyt, sekä pöytäliinat keittiöön ja sohvapöydälle. Minulla oli valmiina Vallilan Kaktuskukka -kangasta, joka sopii kuosiltaan täydellisesti keväiseen olohuoneeseen. Kukan terälehdet ovat kankaassa pinkit, ja tätä väriä seuraten päätin ommella myös pinkit sohvatyynynpäälliset. Pöytäliinasta halusin ommella kaitaliinan, johon kirjon kuviota mahdollisesti kaktuskukan muotoa mukaillen.

Vallilan kankaat olivat paksuhkoa sisustuskangasta, ja päätin ommella myös tyynynpäälliset sekä pöytäliinat samantyyppisestä kankaasta. Löysin sopivaa kangasta nopeasti ja edullisesti, joten materiaalikustannukset olivat kokonaisuudessaan budjettiin sopivat. Pinkki sisustuskangas maksoi 5,99 euroa metriltä ja ostin sitä yhteensä 2,40 metriä. Yhteensä hinta oli siis 12,40 euroa. Tästä kangasmäärästä ompelin kaksi 50x50 cm tyynynpäällistä, 38x118 cm kaitaliinan, sekä 38x66 cm liinan sohvapöydälle. Tyynynpäällisten 45 cm pitkät vetoketjut maksoivat 2,50 euroa. Sohvapöytäliinaan kirjoin tikkipistoilla pelkistetyn kuvion kaktuskukkaa tyylitellen, ja kirjontaa saatan vielä jatkaakin myöhemmin. Aikaa projektiin kului kokonaisuudessaan ehkä noin 25h sisältäen suunnittelun, materiaalien hankinnan ja ompelun.             

Haasteellisinta projektitöissäni oli tyynynpäällisten ompelu. Vanhoissa tyynynpäällisissäni vetoketju oli ommeltu piiloon kangaskaistaleen alle, ja halusin uusista tyynynpäällisistä samanlaiset. Kääntelin ja jouduin jopa purkamaan hieman vanhoja päällisiä, jotta sain selville kuinka kangas pitää kääntää, ja minkä verran tarvitsen ylimääräistä kangasta käänteisiin ja saumavaroihin. Kokonaisuudessaan projektituotteeni onnistuivat hyvin ja kaikki kuuluu tällä hetkellä sisustukseeni.

Virkattu lankakori välinetaskulla

Olin nähnyt erilaisia matonkuteista virkattuja tuotteita, kuten mattoja, joista innostuin valtavasti ja halusin itsekin kokeilla. Halusin kokeilla ainakin mattojen ja erilaisten korien tekemistä. Koska kurssityöhön piti liittää myös kirjontaa, ajattelin tehdä korin ja siihen jonkinlaisen sisuksen, johon voin liittää kirjontaa. Jahka olin päättänyt tehdä korin, keksin, että voisin tehdä sen langoilleni, jotka pyörivät aina milloin missäkin. Aluksi suunnittelin koriin puisen pohjan ja sisäkankaan, mutta työvaiheessa keksin tehdä taskun koukuille ja puikoille.

Materiaalina on siis matonkude, joka on virkattu kiinteällä silmukalla nro 6 koukulla. Koetin erikokoisia koukkuja ja päädyin 6:seen, koska sillä tuli kaikista jämäkintä jälkeä, vaikkakin voimaa piti käyttää enemmän. Matonkude maksoi 6,40 euroa kilolta ja työhön meni noin 1,5 kiloa, joten hintaa kertyi 9,60 euroa. Taskun kangas on vanhasta verhosta ja kirjontalangat jämälangoista. Työhön käytettyä aikaa on hankalaa sanoa, koska virkkasin ja purin, virkkasin ja purin korin hyvin monta kertaa eri vaiheissa. Melkein valmiin korin purin ainakin kolme kertaa. Tähän työhön käytin 30-40 tuntia, mutta koska matonkude on niin paksua, itse työ valmistuu aika nopeasti. Jos tekisin ilman purkamisia samanlaisen korin, siihen menisi alle kymmenen tuntia.

Purkaminen  johtui siitä, ettei minulla ollut (tai en halunnut käyttää) ohjetta, vaan halusin siitä omannäköisen ja –kokoisen. Ongelmia oli muodossa ja sen säilyttämisessä (miten paljon kavennan ja miten paljon levennän, ja miten nopeasti). Tämän vuoksi juuri tein, kokeilin, purin ja korjasin. Oma käsiala vaikuttaa todella paljon tekemiseen. Jossain vaiheessa koetin tehdä ympyrää niin, että päätän jokaisen kerroksen piilosilmukalla, mutta silloin kohta jäi näkyväksi ja hieman löysemmäksi, joten tein korin spiraalina, jonka päätin useammalla piilosilmukalla. Kaikista näkyvin ja TUNTUVIN ongelmakohta oli virkkauksen rankkuus – pitää virkata yläpuolelta nyrkkiotteessa, joka ei kyllä aiheuttanut ongelmia, vaan se, että käsi kipeytyi nopeasti ja sormiin tuli rakkuloita. Rakkuloita tuli aika paljon, joten jouduin virkkaamaan hanska kädessä. Hanskakaan ei kuitenkaan estänyt rakkuloiden ja hiertymien tulemista, mutta lievitti kipua hieman. Välillä kädet olivat aika kipeät, mutta innostus oli niin suurta, että oli/on vaan pakko virkata. 

Tämän korin jälkeen olen virkannut useampia mattoja ja uusia korejakin on tulossa ja lisäideoita tulee koko ajan. Nyt, kun kokemusta ja taitoa on tullut lisää, osaisin tehdä korista hienomman ja siistimmän. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, varsinkin välinetaskun keksimiseen. On kätevää, kun kaikki (melkein) langat ja koukut ja puikot ovat samassa paikassa. Pitänee seuraavaksi virkata joku lipasto, johon kaikki matonkuteeni mahtuvat! 

Toiletti- ja meikkipussit

Hiuslakat, shampoot ja muut suihkutarvikkeet ovat monesti kulkeneet mukanani reissuissa muovipussissa sen jälkeen, kun edellinen toilettilaukkuni meni rikki. Niinpä halusin tehdä nyt projektituotteena uuden pussin ja samalla ompelin itselleni myös meikkipussin.

Toilettipussissa on vuori ja kolme taskua. Meikkipussi on yksinkertaista kangasta, ja siinä on yksi tasku. Halusin, että toilettipussi näyttää erilaiselta sisältä ja ulkoa. Kun mieluistani eriväristä vuorikangasta ei löytynyt, päätin koristella sisäpuolen kankaan kirjomalla ompelukoneella pinkillä helmilangalla. Meikkipussi on puolestaan kirjottu ulkopuolelta ja sisältä tavallinen.

Materiaalina käytin molemmissa pusseissa kernikangasta, joka on toiselta puolelta muovimaista ja helposti puhdistettavaa. Tarvitsin myös kaksi vetoketjua, helmilankaa kirjontaan ja ompelulankaa. Olen jo unohtanut, paljonko kangas tarkalleen maksoi, mutta muistelisin sen hinnan olleen noin 8 euroa. Arvelisin, että pussien kokonaishinnaksi tuli n. 12 euroa. Töiden suunnitteluun ja valmistamiseen meni aikaa n. 25 tuntia.

Suurin ongelma työn aikana tuli vastaan, kun kankaani meinasi loppua kesken. Olin ostanut vain 40 cm pitkän kangaspalan aikomuksenani ommella siitä toilettipussi. Ajattelin, että voin ostaa myöhemmin lisää kangasta, jos haluan ommella myös meikkipussin, eikä kangas riitä. No, siinä vaiheessa, kun olisin tarvinnut sitten lopulta kangasta lisää, oli kaupasta kankaani jo loppunut. Käytinkin sitten meikkipussiin suorakulmaiset palat, jotka olin leikannut ja kirjonut toilettipussin sisätaskuja varten. Toilettipussiin jouduin tekemään alkuperäistä pienemmät taskut, eikä kangasta riittänyt enää meikkipussin vuoriksi, joten pussista tuli yksinkertainen. Seuraavalla kerralla taidan ostaa kaikki tarvittavat kankaat ajoissa…

 

Olen tyytyväinen toilettipussiin, josta tuli sen näköinen ja kokoinen kuin halusinkin. Meikkipussista tuli mielestäni vähän liian penaalimainen, eikä sen ulkonäkö ihan miellytä tarpeeksi silmääni. Jos kangasta olisi ollut enemmän, olisin ommellut siitä ehkä erimallisen ja isomman. Mutta eiköhän molemmille pussukoille ole käyttöä!

Viidakkoviikonloppulaukku

Kassin palat odottavat kokoamista valmiiksi kassiksi.

Olipa kerran kirpputori, jolta löysin ihanan kankaan. Ostin kankaan ja unohdin sen pitkäksi ajaksi kaappiin, mutta nyt tuotesuunnittelukurssin yhteydessä kaivoin sen esiin. Suunnittelu lähti liikkeelle tästä materiaalista ja tuloksena syntyi ajatus suuresta viikonloppukassista. Sellaista lähdin toteuttamaan.

Työn suunnittelu sujui leikkaamalla sanomalehdestä kaavat ja niitä pienentämällä ja suurentamalla. Kassin koon ja muodon hahmottaminen näin oli helppoa. Ongelmia tuli työjärjestyksen suunnittelussa. Kassissa vetoketju on upotettu hiukan kassin sisään, mikä tuotti tässä kohtaa ongelmia. Toinen mietityttävä asia olivat kantimet: millaiset ja miten.  Lopulta vertailemalla erilaisia muita kasseja ja käyttäen apuna erityisesti ystäväni suurta marimekkolaukkua sain selvitettyä itselleni, miten kassi on järkevää koota.

Valmis kassi

Kirpputorikankaan lisäksi tarvitsin kassin valmistukseen vetoketjun sekä vuorikankaan, jonka pengoin alelaatikosta. Sekä päällyskangas että vuorikangas ovat melko paksuja ja tekevät kassista tukevan. Rahaa käytin lopulta noin 11 euroa, mutta kankaitakin jäi yli. Aikaa käytin demoilla 10 tuntia tehokkaaseen työskentelyyn, mutta sen lisäksi runsaasti aikaa tuhlasin käynnistelyvaiheessa, kun en heti osannut päättää, mitä kankaastani haluan tehdä. 

Olen tyytyväinen työhöni. Kassista tuli kestävä ja kantimet ovat riittävän vahvat ja leveät, joten voin jatkossakin nostaa opintotukea kannettujen kirjakilojen mukaan. Jos tekisin kassin uudestaan, suurentaisin pohjalaskoksia. Ehkä sisäpuolen lisäksi tekisin taskun ulkopuolellekin. 

Koristetyynyt

Halusin valmistaa tuotteen, joka ei jäisi kaapin pohjalle pyörimään käytämättömänä. Päädyinkin uudistamaan sisustustani ja toteutin kaksi koristetyynyä. Itseasiassa minulla ei edes ollut sohvatyynyjä, joten ne todellakin tulivat tarpeeseen.

Materiaalikustannukset ja työhön käytetty aika

Sisustyynyt löysin kirpparilta eurolla. Kankaat pengoin kangaskaupan alelaareista ja napit ostin ompelutarvikeliikkeestä. Kankaille tuli hintaa yhteensä 10€ ja napeista pulitin 5,50€. Kankaista jäi vielä ylimääräistäkin, joten se laskee tyynyihin käytettyä rahamäärää. Rahaa tyynyjen tekemiseen meni siis yhteensä n. 14€.

Tyynyjen tekemiseen käytettyä aikaa on aika vaikea arvioida, koska työskentely oli niin pätkittäistä. Luulisin kuitenkin, että tyynyjen suunnitteluun ja materiaalihankintoihin kului n. 8 tuntia ja itse tekemiseen ja ongelmakohtien ratkomiseen n. 20 tuntia.

Tekemisen haasteet ja ongelmat

Minulla oli melko selkeä mielikuva siitä minkä väriset ja näköiset tyynyt haluan. Olikin haastavaa näiden mielikuvien saattelemana mennä kangaskauppaan ja yrittää etsiä juuri sellaisia kankaita. Löysin kuitenkin melko tarkasti suunnitelmaani vastaavat materiaalit. Ainoastaan tyynyjä reunustavat kaitaleet, joiden halusin olevan kukkakuvioiset, vaihtuivat ornamenttikuviollisiksi.

Halusin että tyynyn keskelle tulee neliön mallinen kangaspala, johon aplikoin kirahvin. Lisäksi tavoitteenani oli saada neliötä ympäröivät kaistaleet 45 asteen kulmaan. Tässä kokeilin kahta erilaista tapaa toimia: 1.Kiinnitin ensin kaikki kaistaleet toisiinsa ja vasta sen jälkeen yhdistin siihen keskelle tulevan palan. 2. Kiinnitin ensin irtonaiset kaistaleet keskelle tulevaan neliöpalaan ja vasta sen jälkeen ompelin kaistaleiden kulmat kiinni toisiinsa. En oikein osaa sanoa kumpi tapa olisi ollut kätevämpi, loppuen lopuksi siistimpi jälki tuli kuitenkin 1. tavalla.

Muita suurempia ongelmia ei valmistuksessa ilmennyt ja työskentely sujui ilman purkamista tai alusta aloittamista.

Lopputulos

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Sain söpöt kirahvit koristamaan sohvaani ja värit ovat juuri mieluisat. Hieman jäi vain häiritsemään toisen tyynyn keskellä oleva neliöpala, jonka kangas aplikoinnin takia hieman kiristää.

Kolme tyynynpäällistä

Kaipasin vaihtelua sängylläni oleviin sisustustyynyihin ja päätin ommella uusia tyynynpäällisiä. Kun katselin inspiraatiokuvia netissä, muistin nähneeni aiemmin pitsiliinalla koristetut tyynynpäälliset. Innostuin ideasta, sillä minusta pyöreä pitsiliina näyttää nätiltä tyynynpäällisen koristeena. Mummini kaapin kätköistä löytyy kasa pitsiliinoja, joista yksi päätyi valmiiseen tyynyyn. Koska halusin kehittää omia virkkaustaitojani, päätin virkata toisen pitsiliinan itse. Pohjakankaiksi valitsin kaksi hiukan eri sävyistä beigeä puuvilla/polyesteri sisustuskangasta. Ompelin kankaista kaksi 50x50 kokoista päällistä, joihin kiinnitin pitsiliinat koneompeleella. Pitsipäällisten lisäksi ompelin vielä yhden päällisen hiukan kiiltävästä aaltokuvioisesta sisustuskankaasta. Jokaisen tyynynpäällisen yhteen sivusaumaan ompelin vetoketjun.

Ostin kaikki kankaat uutena ja niihin kului noin 16 euroa. Lisäksi päällisten vetoketjut maksoivat yhteensä noin 4 euroa. Pitsiliinaa varten hankin kaksi kerää Catania-virkkauslankaa, johon rahaa kului 6,40 e. Kokonaisuudessaan kolmen tyynyn hinnaksi tuli siis noin 27 euroa. Ajankäytössä en oikein pysynyt laskuissa mukana. Voin vain todeta, että aikaa kului enemmän kuin olin ajatellut! Aloittelijana pitsiliinan virkkaaminen vei runsaasti aikaa. Hidasta ja samalla haastavinta oli myös pitsiliinojen kiinnittäminen kankaaseen. Kangas pitsiliinan alla ei meinannut pysyä suorassa ja toisen tyynyn kohdalla kangas veti joka suuntaan niin pahoin, että jouduin purkamaan ompeleet. Silitettyäni pitsiliinan suoraksi ja kiinnitettyäni sen tarkasti nuppineuloilla onnistuin saamaan siistin lopputuloksen.    

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen suoritukseeni. Päälliset vastaavat suunnitelmaani ja piristävät kivasti sisustustani. Olisin tosin voinut hyödyntää enemmän kierrätysmateriaaleja, sillä päällisiin käyttämälläni rahasummalla saisin todennäköisesti kolme tyynynpäällistä uutena kaupasta. Tästä huolimatta olen tyytyväinen lopputulokseen näinkin, sillä valitsemani kankaat vaikuttavat kestäviltä ovat värisävyiltään minulle mieleisiä.

Ennen

Jälkeen

Vauvan tilkkupeitto

Valmistin projektituotteena vauvan tilkkupeiton. Peitto on suunniteltu erityisesti leikki- ja makuualustaksi lattialle, mutta sitä voi käyttää myös nukkuessa tai päiväpeittona. Projektituotteen ideointi lähti siitä, että halusin tehdä jotakin tarpeellista käyttäen itselle uutta tekniikkaa. Ajatus tilkkupeitosta lähti siitä, että poikaystäväni veli ja hänen vaimonsa odottivat lasta. Tämä innoitti minut suunnittelemaan peiton, jolla vauva saisi kelliä.

Kustannukset ja työhön käytetty aika

Tilkkupeiton materiaalina on ohut puuvillakangas (samantyyppistä kuin lakanat) ja peiton sisällä on 15 mm paksuista vanua. Peiton hinnaksi tuli 23 €, johon sisältyy kaikki materiaalikustannukset. Tilkkupeiton valmistamiseen kului kokonaisuudessaan noin 25 tuntia.

Haasteita ja ongelmakohtia 

Työn suurimmat haasteet liittyivät suunnitteluun. Ennen kankaiden ostamista, piti osata päättää: minkä värisiä kankaita haluan, kuinka montaa eriväristä kangasta työhön tulee, minkä kokoisia tilkkuja teen, mitä tekniikkaa käytän tilkkujen ompelussa, millaisista paloista yksi tilkku muodostuu, montako erilaista tilkkua työhön tulee, miten asettelen tilkut peitoksi, kuinka paljon ostan mitäkin kangasta jne. Näiden kysymysten yhtäaikainen päässä pyörittely vei aikaa ja tuntui välillä mahdottomalta.

Lopulta sain tehtyä päätöksiä. Vastauksia kysymyksiini sain selailemalla netissä tilkkupeittojen kuvia. Näin monenlaisia väriyhdistelmiä, tekniikoita sekä tilkkujen asetteluja, joiden perusteella tein joitakin ratkaisuja. Kirpputoreilla ja kangaskaupassa käynti antoi taas apuja lopullisen värimaailman löytymiseen. Kangasmäärien arviointia helpotti se, että olin suunnitellut työni melko pitkälle, jolloin pystyin laskemaan, kuinka paljon mitäkin kangasta tarvittiin.

Lopputuloksen arviointia

Olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen, vaikka tuotos ei ole täysin suunnitelmani mukainen. Peitto on siististi tehty, ruudut osuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kohdikkain ja visuaalinen puoli on kunnossa. Vaikka kankaiden valinta ja niiden yhteensopivuus olivat vaikeita asioita ratkaistavaksi, onnistuin saamaan tilkkupeitosta mielikuvaani vastaavan.

Mollamaijat à la Hanna H.

Toisen nuken kaikki osat ennen ompelua

Tuote ja käyttötarkoitus

Päätin muistaa 1-3 -vuotiaita siskonlapsiani ja valmistaa heille mollamaijan. Halusin nukesta pehmeän ja turvallisen, jotta se sopisi leikkeihin myös pienemmille. Lähdin liikkeelle ensin omista toiveistani ja suunnitelmistani, jonka jälkeen etsin kirjoista ja verkosta lisää virikkeitä erilaisista pehmoleluista. Erityisesti ihastuin Waldorf -nukkeihin, joiden pelkistettyjä kasvoja olen käyttänyt myös omissa nukeissani. Hyödynsin myös waldorf -nukkien tapaa toteuttaa kolmiulotteinen pää villapalloa eri tavoin sitomalla, mutta piirsin muuten kaikkien nukkien kaavat itse.

Käytetyt materiaalit

• Puuvillaneulos kankaaksi (n.30 cm per nukke, 10 €/m)
• Putkineulosta pään muotoiluun (apteekista 2,5 €/sukkapari)
• Täytteeksi villaa (n.150 g per nukke, 15 €/kg)
• Kirjontalankoja kasvoihin (n. 50 cm per kasvot)
• Ihonväristä ompelulankaa (3 €)
• Erilaisia lankoja hiuksiin (n. 150-200 g per nukke, 2-4 €/50g)
• Pitkiä silmäneuloja ompeluun (5 €/pkt - 3kpl)
  

Työn haasteita

Nukkeja piti tulla alkuunsa vain yksi, mutta vauhtiin päästyäni en osannut lopettaa. Jokaisen nuken perusteella löysin työvaiheista tai kaavoista jotain, mitä halusin parantaa. Ensimmäisessä nukessa minua ärsyttivät luikeroiksi jäävät raajat, työjärjestys; ohut/kuultava kangasvalintani, käsin ommeltavat ja näkyviin jäävät ompeleet käsien ja kaulan liitoskohdissa sekä tukka, jota voi peruukin vuoksi pitää ainoastaan auki. Korjasin nämä asiat toisessa nukessa, jonka ainoa käsin ommeltava sauma jäi päälakeen ja peittyi siten tukan alle. Toisen nuken kaula jäi kuitenkin löysäksi, koska sen piti olla tarpeeksi iso kehon täyttämistä varten, jolloin kiristin sitä käsin ompelemalla niskasta. Kuinka ollakaan tämä kiristys jäi minua harmittamaan, joten yritin uudelleen vielä kolmannen nuken kanssa. Saumoista tuli nyt siistimpiä, mutta kaula jäi edelleen löysäksi. Päätin kuitenkin antaa löysyyden tällä kertaa olla.

Arvio

Kolme yritystä se otti, mutta nyt olen tyytyväinen suunnittelemiini kaavoihin sekä työjärjestykseen. Ensimmäisen nuken valmistamiseen kului alusta loppuun n.30 tuntia, mutta toinen ja kolmas nukke syntyivät alle puolessa tuosta ajasta. Loppukurssista ryhdyin kaavoittamaan ja valmistamaan erilaisia vaatteita: alushousuja ja -paitoja, hameita, sukkahousuja, villatakkeja ja villasukkia. Kolmas nukke syntyi niin myöhään, ettei se ehtinyt saada kurssin loppuun mennessä ylleen kuin sukkahousut.

Toinen nukke, Kolmas nukke ja Ensimmäinen nukke

Tuolit "design Veera"

Mikä tuote? Käyttötarkoitus?

Keittiönpöydän tuolien päälliset olivat aikansa eläneet ja kuosi oli sellainen, mistä en ikinä ole pitänyt. Täten halusin tehdä vanhasta uutta; uudet päälliset tuoleihin. Tuolit ovat keittiössä jatkuvassa käytössä.

Tuotemateriaali

Pohjakangas: Vahva, ruskea puuvillakangas

Kuviot: Puuvillakangas, eri värit (applikointi eli päällikeompelu)

Kovikekangas kuviokankaiden pohjalle

Materiaalikustannukset: n. 20 e

Työskentelyaika: n. 20 h

Työn haasteet

En ollut aiemmin tehnyt verhoilua, enkä muuta vastaavaa työtä. Lähdin siis liikkeelle täysin aloittelijana. Tämä tuotti suunnitteluun haasteita, mutta työskentely sujui lopulta hyvin ja melko helpolla. Ongelmakohtia ei paljon noussut, mutta miettimiä sai monessa kohtaa. Pohjakankaiden mitta? Teenkö päällikeompelulla kuviot, millä väreillä? Kuinka saan niitattua ilman ryppyjä kankaat tuoleihin kiinni?

Edellä on muutama kysymys prosessin aikana esiin nousseista kysymyksistä. Itse sai miettiä paljon vaihtoehtoja ja pohtia vastauksia kysymyksiin. Vähän käytin kirjallisuutta apuna, mutta eniten tukea sain käsityönkurssin opettajalta Ullalta ja tekstiilityön sivuaineen opiskelukavereiltani. Kun ääneen mietin kysymyksiä, mitkä ajatuksissani olivat, niin joku vastasi siihen aina jotain ilman, että aina tarvitsi itse edes kysyä.

Arvio

Sain tehtyä sen mitä halusin, olen tyytyväinen lopputulokseen. Pysyin aikataulussa ja jokaiseen vaiheeseen sain käyttää aikaa niin paljon kuin tarvitsi. Uutta keittiösarjaa ei tarvinnut lähteä ostamaan, vaan sain itse luotua vanhasta uutta, josta olen ylpeä. J Kaikki tuolit ovat erilaisia kuvioinneiltaan, mutta ”jatkoa” toisilleen, mikä tuo keittiöön lisää uutta symmetriaa.

ennen

 

jälkeen

   

Neulepuikkopussi

Projektituotteeni on neulepuikkopussi, jossa voi säilyttää puikkoja ja koukkuja. Halusin saada jonkin käytännöllisen säilytyspaikan neulepuikoilleni ja virkkuukoukuilleni, jotka lojuivat rikkinäisissä koteloissaan milloin missäkin. Tuotteen suunnittelu lähti liikkeelle tarpeesta saada puikot järjestykseen.

Neulepuikkopussissa käytin materiaaleina kahta erilaista puuvillakangasta: yksiväristä aniliininpunaista tehosteena ja luonnonvalkealla pohjalla ruusukuvioista kangasta pääkankaana. Pussin reunat viimeistelin aniliininpunaisella vinokaitalenauhalla. Viininpunaisella leveällä satiininauhalla pussin voi solmia kiinni. Projektituotteeseen liitettiin kirjontaa, minkä sain luontevasti puikkopussin päälle, jonne kirjoin käsin varsipistoilla omat nimikirjaimeni sekä ompelukoneella tekstit: ”neulepuikkoja” ja ”virkkuukoukkuja”. Lisäksi käytin konekirjontaa pussin sisällä jakamassa ja ryhdittämässä pussia leveyssuunnassa

Työssä haasteena oli suunnitteluvaiheessa tarvittavien kolojen oikea koko ja niiden sijoittaminen järkevästi. Pohdin pitkään, miten pitkät puikot, sukkapuikot ja virkkuukoukut, on järkevintä sijoittaa pussiin, jotta pussi on helppokäyttöinen ja sopivan kokoinen. Pohdittavaa riitti myös, että mistä kohtaa ompelee. Ompeleminen piti suunnitella tarkasti, ettei ommellessa samalla sulkenut toisia lokeroita. Tässä työssä oli tärkeää miettiä järkevä työjärjestys, jotta työ eteni loogisesti ja lopputuloksesta tuli haluamani.

 

 Olen tyytyväinen valmistamaani tuotteeseen, siitä tuli juuri sellainen minkä halusinkin. Olen tyytyväinen, että alun suunnittelun mittailun ja pähkäilyn jälkeen sain pussista toimivan ja vielä monipuolisemman mitä aluksi oli tarkoitus. Nyt sinne mahtuvat myös sakset, mittanauha, mittaliisa ja muita käsityötarvikkeita. Olen myös tyytyväinen materiaali ja väri valintoihini. Onnistuin löytämään hyvin toisiinsa sopivat kankaat ja nauhat. Materiaalikustannukset pysyivät alhaisina, koska molemmat kankaat olivat edullista puuvillaa. Lisäksi materiaaleihin kuului vinonauhaa ja ompelulangat, mitä kului joitakin metrejä. Pussin hinnaksi tuli noin 20 euroa. Aikaa pussin valmistamiseen meni noin 35 tuntia. Alun suunnittelun jälkeen ompelu sujui kuitenkin nopeasti.

-Salla

Sohvatyynyt

Valmistin projektityönäni kaksi sohvatyynyn päällistä. Valitsin tämän tuotteen, koska olen jo kauan ollut aikeissa ostaa kaupasta uudet sohvatyynyt, jotka sopivat olohuoneeni värimaailmaan, mutta en ole löytänyt mieleisiäni. Itse ompelemalla sain juuri sellaiset tyynyt, jotka halusin.

Materiaalikustannukset ja käytetty aika

Materiaalina käytin molemmissa tyynyissä pääasiassa kahta erilaista vaaleaa puuvillakangasta. Toinen kankaista oli kiiltävää ja kuviollista, toinen yksiväristä valkoista. Kankaat tulivat maksamaan noin 15 euroa. Lisäksi tarvitsin tyynyihin kaksi vetoketjua, kirjontalankaa sekä painopohjakangasta päällikeompeluun. Yhteensä materiaalikustannukset olivat noin 18 euroa. Työn ideointiin. suunnitteluun ja materiaalihankintoihin kului aikaa noin 10 tuntia. Työn valmistamiseen käytetty aika oli noin 15 tuntia.

 Työn haasteet ja ongelmakohdat

Haastavinta oli alun suunnitteluvaihe. Ideoita oli paljon ja minulla oli hankaluuksia päättää, minkä työn lopulta tekisin. Haastavaa oli myös löytää oikeanvärisiä ja sopivanhintaisia kankaita työhön. Olin yllättynyt siitä, kuinka kalliita kankaat ompelutarvikkeet ja kankaat ovat. Pitkän etsinnän jälkeen löysin kuitenkin juuri oikeanlaiset materiaalit tyynyihini. Työni ei ollut loppujen lopuksi kovin vaikea tekniseltä toteutukseltaan, sillä erilaisia tekniikoita, kuten päällike- ja alikeompelua, saumurin käyttöä sekä käsinkirjontaa on harjoiteltu kurssilla aikaisemmin. Eniten ongelmia tuotti vetoketjun kiinnittäminen, mutta sekin onnistui pienen harjoittelun jälkeen.

Arviointi

Olen melko tyytyväinen valmiisiin tuotteisiini, sillä niistä tuli sellaiset kuin halusin. Kaupasta olisi voinut löytää kivat sohvatyynyt halvemmalla ja paljon vähemmällä vaivalla, mutta nyt sain juuri sellaiset tyynyt kuin halusin, ja on hienoa, että olen tehnyt ne itse. Projektin suunnitteluvaiheessa keksin paljon erilaisia tuotteita, joita tarvitsisin ja haluaisin toteuttaa. Uskon, että tämän kurssin minulla on enemmän uskallusta toteuttaa ideoitani.