Projektitöiden näyttely 2011

Tämä on OKL:n tekstiilityön sivuaineopiskelijoiden näyttelyblogi, jonka loimme tuotesuunnittelukurssin töiden pohjalta. Päätimme järjestää näyttelyn blogimuotoisesti aikaisempien kokemusten perusteella. Blogissa esittelemme jokaisen kurssilla itse suunnitteleman ja valmistaman tuotteen. Nautinnollisia näyttelyhetkiä!

Suojalaukku ompelukoneelle

Suunnittelemani tuote oli ompelukonetta pölyyntymiseltä suojaava laukku. Olin jo jonkin aikaa tuskaillut sitä, että kotona oma ompelukoneeni ei mahtunut säilöön mihinkään kaappiin ja ostaessa mukana tullut suojahuppu ei ollut tarpeeksi hyvä. Tämän vuoksi päätin suunnitella suojalaukun, jossa olisi pohja ja siinä olisi tilaa myös johdoille ja polkimelle.

Miettiessäni sopivaa materiaalia päädyin kerniliinakankaaseen, sillä se olisi helposti pyyhittävissä irtoliasta ja pölystä sekä tarpeeksi ryhdikästä. Vuorikankaaksi valitsin paksun puuvillakankaan. Minulla oli onnea materiaalien hankinnan suhteen ja löysin tarvitsemani kankaat alekorista, joten hinta oli opiskelijallekin sopiva. Perhoskoristeet on ommeltu tilkuista ja niitä on koristeltu käsin helmilangalla kirjomalla. Kankaiden lisäksi hankin tuotteen valmistusta varten tarranauhaa ja vinokaitaletta. Pohjan vahvistamiseksi ompelin irrotettavan pohjalevyn, johon käytin vuorikangasta ja kotoa löytynyttä remontista ylijäänyttä kovalevyä.  Tuotteen kokonaishinnaksi tuli n. 13 euroa. Aikaa tuotteen valmistamiseen kului n. 20 tuntia.

Haastavinta työn valmistuksessa oli tuotteen mitoitus. Ompelukone on alhaalta leveämpi kuin ylhäältä, joten yläosaan jäi turhaa väljyyttä, kun laukku oli suljettuna. Tämän vuoksi päätin lopuksi ommella sivuille tarranauhaa, joiden avulla yläosa voidaan laskostaa.

Ompelin laukun kolmesta eri osasta ja ommellessani niitä kiinni toisiinsa tuli vastaan pieni pulma. Sivukappaleiden ja pohjakappaleen yhdistäminen ei ollut aivan yksinkertaista, sillä pohjaa vasten muodostuneet neljä kulmaa oli yllättävän hankala ommella ilman, että olisi jäänyt ryppyjä. En onnistunut saamaan kulmia ihan täydellisiksi, mutta muutaman ratkomisen ja uudelleen ompelemisen jälkeen tuloksesta tuli minua tyydyttävä.

Tuotteesta tuli käyttökelpoinen ja mitoitus onnistui lopulta yllättävän hyvin. En ollut täysin tyytyväinen laukun kanteen tekemiini kirjailu´kuvioihin ja uudelleen kiinnittämisen jälkeen niistä tuli ihan kivat. Kernikangas oli yllättävän hankalaa ommella, sillä se oli hyvin liukasta ja luiskahti helposti vinoon ommellessa. Tämän vuoksi ompelujälki joissain kohdissa ei ole ihan priimaa. Kokonaisuutena olen tuotteeseeni tyytyväinen ja se tulee olemaan käytössä aivan varmasti.

Kevät sisustukseen

Projekti-ideani kehittyi siitä, kun halusin uudistaa sisustustani kevään myötä. Suunnittelin uuteen sisustukseeni kuuluvan verhot, sohvatyynyt, sekä pöytäliinat keittiöön ja sohvapöydälle. Minulla oli valmiina Vallilan Kaktuskukka -kangasta, joka sopii kuosiltaan täydellisesti keväiseen olohuoneeseen. Kukan terälehdet ovat kankaassa pinkit, ja tätä väriä seuraten päätin ommella myös pinkit sohvatyynynpäälliset. Pöytäliinasta halusin ommella kaitaliinan, johon kirjon kuviota mahdollisesti kaktuskukan muotoa mukaillen.

Vallilan kankaat olivat paksuhkoa sisustuskangasta, ja päätin ommella myös tyynynpäälliset sekä pöytäliinat samantyyppisestä kankaasta. Löysin sopivaa kangasta nopeasti ja edullisesti, joten materiaalikustannukset olivat kokonaisuudessaan budjettiin sopivat. Pinkki sisustuskangas maksoi 5,99 euroa metriltä ja ostin sitä yhteensä 2,40 metriä. Yhteensä hinta oli siis 12,40 euroa. Tästä kangasmäärästä ompelin kaksi 50x50 cm tyynynpäällistä, 38x118 cm kaitaliinan, sekä 38x66 cm liinan sohvapöydälle. Tyynynpäällisten 45 cm pitkät vetoketjut maksoivat 2,50 euroa. Sohvapöytäliinaan kirjoin tikkipistoilla pelkistetyn kuvion kaktuskukkaa tyylitellen, ja kirjontaa saatan vielä jatkaakin myöhemmin. Aikaa projektiin kului kokonaisuudessaan ehkä noin 25h sisältäen suunnittelun, materiaalien hankinnan ja ompelun.             

Haasteellisinta projektitöissäni oli tyynynpäällisten ompelu. Vanhoissa tyynynpäällisissäni vetoketju oli ommeltu piiloon kangaskaistaleen alle, ja halusin uusista tyynynpäällisistä samanlaiset. Kääntelin ja jouduin jopa purkamaan hieman vanhoja päällisiä, jotta sain selville kuinka kangas pitää kääntää, ja minkä verran tarvitsen ylimääräistä kangasta käänteisiin ja saumavaroihin. Kokonaisuudessaan projektituotteeni onnistuivat hyvin ja kaikki kuuluu tällä hetkellä sisustukseeni.

Virkattu lankakori välinetaskulla

Olin nähnyt erilaisia matonkuteista virkattuja tuotteita, kuten mattoja, joista innostuin valtavasti ja halusin itsekin kokeilla. Halusin kokeilla ainakin mattojen ja erilaisten korien tekemistä. Koska kurssityöhön piti liittää myös kirjontaa, ajattelin tehdä korin ja siihen jonkinlaisen sisuksen, johon voin liittää kirjontaa. Jahka olin päättänyt tehdä korin, keksin, että voisin tehdä sen langoilleni, jotka pyörivät aina milloin missäkin. Aluksi suunnittelin koriin puisen pohjan ja sisäkankaan, mutta työvaiheessa keksin tehdä taskun koukuille ja puikoille.

Materiaalina on siis matonkude, joka on virkattu kiinteällä silmukalla nro 6 koukulla. Koetin erikokoisia koukkuja ja päädyin 6:seen, koska sillä tuli kaikista jämäkintä jälkeä, vaikkakin voimaa piti käyttää enemmän. Matonkude maksoi 6,40 euroa kilolta ja työhön meni noin 1,5 kiloa, joten hintaa kertyi 9,60 euroa. Taskun kangas on vanhasta verhosta ja kirjontalangat jämälangoista. Työhön käytettyä aikaa on hankalaa sanoa, koska virkkasin ja purin, virkkasin ja purin korin hyvin monta kertaa eri vaiheissa. Melkein valmiin korin purin ainakin kolme kertaa. Tähän työhön käytin 30-40 tuntia, mutta koska matonkude on niin paksua, itse työ valmistuu aika nopeasti. Jos tekisin ilman purkamisia samanlaisen korin, siihen menisi alle kymmenen tuntia.

Purkaminen  johtui siitä, ettei minulla ollut (tai en halunnut käyttää) ohjetta, vaan halusin siitä omannäköisen ja –kokoisen. Ongelmia oli muodossa ja sen säilyttämisessä (miten paljon kavennan ja miten paljon levennän, ja miten nopeasti). Tämän vuoksi juuri tein, kokeilin, purin ja korjasin. Oma käsiala vaikuttaa todella paljon tekemiseen. Jossain vaiheessa koetin tehdä ympyrää niin, että päätän jokaisen kerroksen piilosilmukalla, mutta silloin kohta jäi näkyväksi ja hieman löysemmäksi, joten tein korin spiraalina, jonka päätin useammalla piilosilmukalla. Kaikista näkyvin ja TUNTUVIN ongelmakohta oli virkkauksen rankkuus – pitää virkata yläpuolelta nyrkkiotteessa, joka ei kyllä aiheuttanut ongelmia, vaan se, että käsi kipeytyi nopeasti ja sormiin tuli rakkuloita. Rakkuloita tuli aika paljon, joten jouduin virkkaamaan hanska kädessä. Hanskakaan ei kuitenkaan estänyt rakkuloiden ja hiertymien tulemista, mutta lievitti kipua hieman. Välillä kädet olivat aika kipeät, mutta innostus oli niin suurta, että oli/on vaan pakko virkata. 

Tämän korin jälkeen olen virkannut useampia mattoja ja uusia korejakin on tulossa ja lisäideoita tulee koko ajan. Nyt, kun kokemusta ja taitoa on tullut lisää, osaisin tehdä korista hienomman ja siistimmän. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, varsinkin välinetaskun keksimiseen. On kätevää, kun kaikki (melkein) langat ja koukut ja puikot ovat samassa paikassa. Pitänee seuraavaksi virkata joku lipasto, johon kaikki matonkuteeni mahtuvat! 

Toiletti- ja meikkipussit

Hiuslakat, shampoot ja muut suihkutarvikkeet ovat monesti kulkeneet mukanani reissuissa muovipussissa sen jälkeen, kun edellinen toilettilaukkuni meni rikki. Niinpä halusin tehdä nyt projektituotteena uuden pussin ja samalla ompelin itselleni myös meikkipussin.

Toilettipussissa on vuori ja kolme taskua. Meikkipussi on yksinkertaista kangasta, ja siinä on yksi tasku. Halusin, että toilettipussi näyttää erilaiselta sisältä ja ulkoa. Kun mieluistani eriväristä vuorikangasta ei löytynyt, päätin koristella sisäpuolen kankaan kirjomalla ompelukoneella pinkillä helmilangalla. Meikkipussi on puolestaan kirjottu ulkopuolelta ja sisältä tavallinen.

Materiaalina käytin molemmissa pusseissa kernikangasta, joka on toiselta puolelta muovimaista ja helposti puhdistettavaa. Tarvitsin myös kaksi vetoketjua, helmilankaa kirjontaan ja ompelulankaa. Olen jo unohtanut, paljonko kangas tarkalleen maksoi, mutta muistelisin sen hinnan olleen noin 8 euroa. Arvelisin, että pussien kokonaishinnaksi tuli n. 12 euroa. Töiden suunnitteluun ja valmistamiseen meni aikaa n. 25 tuntia.

Suurin ongelma työn aikana tuli vastaan, kun kankaani meinasi loppua kesken. Olin ostanut vain 40 cm pitkän kangaspalan aikomuksenani ommella siitä toilettipussi. Ajattelin, että voin ostaa myöhemmin lisää kangasta, jos haluan ommella myös meikkipussin, eikä kangas riitä. No, siinä vaiheessa, kun olisin tarvinnut sitten lopulta kangasta lisää, oli kaupasta kankaani jo loppunut. Käytinkin sitten meikkipussiin suorakulmaiset palat, jotka olin leikannut ja kirjonut toilettipussin sisätaskuja varten. Toilettipussiin jouduin tekemään alkuperäistä pienemmät taskut, eikä kangasta riittänyt enää meikkipussin vuoriksi, joten pussista tuli yksinkertainen. Seuraavalla kerralla taidan ostaa kaikki tarvittavat kankaat ajoissa…

 

Olen tyytyväinen toilettipussiin, josta tuli sen näköinen ja kokoinen kuin halusinkin. Meikkipussista tuli mielestäni vähän liian penaalimainen, eikä sen ulkonäkö ihan miellytä tarpeeksi silmääni. Jos kangasta olisi ollut enemmän, olisin ommellut siitä ehkä erimallisen ja isomman. Mutta eiköhän molemmille pussukoille ole käyttöä!

Viidakkoviikonloppulaukku

Kassin palat odottavat kokoamista valmiiksi kassiksi.

Olipa kerran kirpputori, jolta löysin ihanan kankaan. Ostin kankaan ja unohdin sen pitkäksi ajaksi kaappiin, mutta nyt tuotesuunnittelukurssin yhteydessä kaivoin sen esiin. Suunnittelu lähti liikkeelle tästä materiaalista ja tuloksena syntyi ajatus suuresta viikonloppukassista. Sellaista lähdin toteuttamaan.

Työn suunnittelu sujui leikkaamalla sanomalehdestä kaavat ja niitä pienentämällä ja suurentamalla. Kassin koon ja muodon hahmottaminen näin oli helppoa. Ongelmia tuli työjärjestyksen suunnittelussa. Kassissa vetoketju on upotettu hiukan kassin sisään, mikä tuotti tässä kohtaa ongelmia. Toinen mietityttävä asia olivat kantimet: millaiset ja miten.  Lopulta vertailemalla erilaisia muita kasseja ja käyttäen apuna erityisesti ystäväni suurta marimekkolaukkua sain selvitettyä itselleni, miten kassi on järkevää koota.

Valmis kassi

Kirpputorikankaan lisäksi tarvitsin kassin valmistukseen vetoketjun sekä vuorikankaan, jonka pengoin alelaatikosta. Sekä päällyskangas että vuorikangas ovat melko paksuja ja tekevät kassista tukevan. Rahaa käytin lopulta noin 11 euroa, mutta kankaitakin jäi yli. Aikaa käytin demoilla 10 tuntia tehokkaaseen työskentelyyn, mutta sen lisäksi runsaasti aikaa tuhlasin käynnistelyvaiheessa, kun en heti osannut päättää, mitä kankaastani haluan tehdä. 

Olen tyytyväinen työhöni. Kassista tuli kestävä ja kantimet ovat riittävän vahvat ja leveät, joten voin jatkossakin nostaa opintotukea kannettujen kirjakilojen mukaan. Jos tekisin kassin uudestaan, suurentaisin pohjalaskoksia. Ehkä sisäpuolen lisäksi tekisin taskun ulkopuolellekin. 

Koristetyynyt

Halusin valmistaa tuotteen, joka ei jäisi kaapin pohjalle pyörimään käytämättömänä. Päädyinkin uudistamaan sisustustani ja toteutin kaksi koristetyynyä. Itseasiassa minulla ei edes ollut sohvatyynyjä, joten ne todellakin tulivat tarpeeseen.

Materiaalikustannukset ja työhön käytetty aika

Sisustyynyt löysin kirpparilta eurolla. Kankaat pengoin kangaskaupan alelaareista ja napit ostin ompelutarvikeliikkeestä. Kankaille tuli hintaa yhteensä 10€ ja napeista pulitin 5,50€. Kankaista jäi vielä ylimääräistäkin, joten se laskee tyynyihin käytettyä rahamäärää. Rahaa tyynyjen tekemiseen meni siis yhteensä n. 14€.

Tyynyjen tekemiseen käytettyä aikaa on aika vaikea arvioida, koska työskentely oli niin pätkittäistä. Luulisin kuitenkin, että tyynyjen suunnitteluun ja materiaalihankintoihin kului n. 8 tuntia ja itse tekemiseen ja ongelmakohtien ratkomiseen n. 20 tuntia.

Tekemisen haasteet ja ongelmat

Minulla oli melko selkeä mielikuva siitä minkä väriset ja näköiset tyynyt haluan. Olikin haastavaa näiden mielikuvien saattelemana mennä kangaskauppaan ja yrittää etsiä juuri sellaisia kankaita. Löysin kuitenkin melko tarkasti suunnitelmaani vastaavat materiaalit. Ainoastaan tyynyjä reunustavat kaitaleet, joiden halusin olevan kukkakuvioiset, vaihtuivat ornamenttikuviollisiksi.

Halusin että tyynyn keskelle tulee neliön mallinen kangaspala, johon aplikoin kirahvin. Lisäksi tavoitteenani oli saada neliötä ympäröivät kaistaleet 45 asteen kulmaan. Tässä kokeilin kahta erilaista tapaa toimia: 1.Kiinnitin ensin kaikki kaistaleet toisiinsa ja vasta sen jälkeen yhdistin siihen keskelle tulevan palan. 2. Kiinnitin ensin irtonaiset kaistaleet keskelle tulevaan neliöpalaan ja vasta sen jälkeen ompelin kaistaleiden kulmat kiinni toisiinsa. En oikein osaa sanoa kumpi tapa olisi ollut kätevämpi, loppuen lopuksi siistimpi jälki tuli kuitenkin 1. tavalla.

Muita suurempia ongelmia ei valmistuksessa ilmennyt ja työskentely sujui ilman purkamista tai alusta aloittamista.

Lopputulos

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Sain söpöt kirahvit koristamaan sohvaani ja värit ovat juuri mieluisat. Hieman jäi vain häiritsemään toisen tyynyn keskellä oleva neliöpala, jonka kangas aplikoinnin takia hieman kiristää.

Kolme tyynynpäällistä

Kaipasin vaihtelua sängylläni oleviin sisustustyynyihin ja päätin ommella uusia tyynynpäällisiä. Kun katselin inspiraatiokuvia netissä, muistin nähneeni aiemmin pitsiliinalla koristetut tyynynpäälliset. Innostuin ideasta, sillä minusta pyöreä pitsiliina näyttää nätiltä tyynynpäällisen koristeena. Mummini kaapin kätköistä löytyy kasa pitsiliinoja, joista yksi päätyi valmiiseen tyynyyn. Koska halusin kehittää omia virkkaustaitojani, päätin virkata toisen pitsiliinan itse. Pohjakankaiksi valitsin kaksi hiukan eri sävyistä beigeä puuvilla/polyesteri sisustuskangasta. Ompelin kankaista kaksi 50x50 kokoista päällistä, joihin kiinnitin pitsiliinat koneompeleella. Pitsipäällisten lisäksi ompelin vielä yhden päällisen hiukan kiiltävästä aaltokuvioisesta sisustuskankaasta. Jokaisen tyynynpäällisen yhteen sivusaumaan ompelin vetoketjun.

Ostin kaikki kankaat uutena ja niihin kului noin 16 euroa. Lisäksi päällisten vetoketjut maksoivat yhteensä noin 4 euroa. Pitsiliinaa varten hankin kaksi kerää Catania-virkkauslankaa, johon rahaa kului 6,40 e. Kokonaisuudessaan kolmen tyynyn hinnaksi tuli siis noin 27 euroa. Ajankäytössä en oikein pysynyt laskuissa mukana. Voin vain todeta, että aikaa kului enemmän kuin olin ajatellut! Aloittelijana pitsiliinan virkkaaminen vei runsaasti aikaa. Hidasta ja samalla haastavinta oli myös pitsiliinojen kiinnittäminen kankaaseen. Kangas pitsiliinan alla ei meinannut pysyä suorassa ja toisen tyynyn kohdalla kangas veti joka suuntaan niin pahoin, että jouduin purkamaan ompeleet. Silitettyäni pitsiliinan suoraksi ja kiinnitettyäni sen tarkasti nuppineuloilla onnistuin saamaan siistin lopputuloksen.    

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen suoritukseeni. Päälliset vastaavat suunnitelmaani ja piristävät kivasti sisustustani. Olisin tosin voinut hyödyntää enemmän kierrätysmateriaaleja, sillä päällisiin käyttämälläni rahasummalla saisin todennäköisesti kolme tyynynpäällistä uutena kaupasta. Tästä huolimatta olen tyytyväinen lopputulokseen näinkin, sillä valitsemani kankaat vaikuttavat kestäviltä ovat värisävyiltään minulle mieleisiä.

Ennen

Jälkeen